- Huoh! Kuinka pitkä matka meillä vielä on?
Kimber kysyi turhautuneena veneen kuljettajalta.
- Noin 5 tuntia vielä. Veneen takana kylmäkaapissa on eväsleipiä ja energiajuomaa. Ota sieltä, jos sinulla on nälkä.
Kuljettaja vastasi.
- Ei mulla pahemmin nälkä ole. En vain jaksaisi enään istua ja odottaa.
Kimber huokaisi.
Kimber kaivoi repustansa puhelimen ja laittoi kuulokkeet korviinsa kuunnellakseen musiikkia. Kimber rakastaa menevää poppimusaa, mutta nyt hän laittoi soittolistaltaan kauniita balladeja, joita oli joskus tätinsä kanssa kuunnellut. Kimber laittoi silmät kiinni ja ei mennyt kauaakaan, kun hän vaipui uneen.
- Herätys!
Kuljettaja sanoi tönien samalla Kimberiä olkapäästä.
- Ollaan ihan juuri perillä. Tuolla edessäpäin näkyy jo Barnacle Bayn rantaviiva.
Hän jatkoi.
- Mitä? Onko tuo Barnacle Bay? Ompa kaunis näkymä.
Kimber ihasteli saarta ja hieroi samalla unisia silmiään.
- Kyllä vain. Tuo on Barnacle Bay. Joudun jättämään sinut pikaisesti satamaan, sillä minun pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti paluumatkalle.
Kuljettaja sanoi.
Päästyään vihdoin satamaan Kimber venytteli selkäänsä ja ravisteli jalkojaa.
- Ihana tunne päästä kävelemään.
Hän huokaisi helpotuksesta.
Veneen kuljettaja lastasi Kimberin tavarat maihin ja käynnisti samantien veneensä uudestaan.
- Heihei sitten ja onnea uudelle kodille.
Kuljettaja vilkutti Kimberille veneensä ikkunasta.
- Kiitos! Turvallista paluumatkaa!
Kimber vastasi ja heilutti kuljettajalle hyvästiksi.
Veneen kadottua jo näkyvistä Kimber lähti suunnistamaan kaupungin keskustaan.
- Minnehän minun pitäisi mennä.
Hän mietti itsekseen.
Kimber pysäytti erään mustahiuksisen naisen ja kysyin neuvoa.
- Hei anteeksi! Osaisitko neuvoa minut paratiisitielle?
Kimber kysyi naiselta.
- Hei! Paratiisitie on aivan saaren toisella laidalla. Sinun kannattaisi varmasti tilata taksi tähän keskustaan. Niin pääsisit helpommin eksymättä sinne.
Nainen vastasi.
- Oletko vierailemassa täällä? En ole nähnyt sinua ennen? Mä oon muuten Joanna.
Nainen jatkoi udellen Kimberiltä.
- Aijuu...Hauska tavata Joanna. Mä olen Kimber ja juu olen uusi täällä. Tulin vasta äsken veneellä satamaan. Olen muuttamassa tänne, kun sain työtarjouksen urheilustadionilta. Olen ostanut pienen mökin paratiisitieltä ja sinne siis olen nyt matkalla.
Kimber vastasi ja kaivoi samalla puhelintaan valmiiksi.
- Taidan nyt soittaa taksin, että pääsen asettumaan uuteen kotiini. Nähdään!
Hän jatkoi ja heilutti hyvästiksi Joannalle.
Kimber tilasi taksin ja pienen odottelun jälkeen pääsi vihdoin paratiisitielle.
Mökki oli aivan tien päässä. Kimber oli nähnyt kuvan mökistä, mutta luonnossa se näytti hänestä vielä suloisemmalta. Mökissä oli tuvan lisäksi pieni kylpyhuone. Perus varustuksiin kuului pieni jääkaappi, ruokailuryhmä, edellisen omistajan jättämät verhot sekä lipasto vaatteita varten. Kimber oli myös tilannut nettikaupasta säkkituolin, makuupussin sekä uuden pyörän itselleen ja nekin oli valmiiksi toimitettu mökille.
Kotiuduttuaan ja purettuaan tavaransa Kimber oli niin uupunut matkasta, että päätti pikaisen suihkussa käynnin jälkeen kömpiä suoraan makuupussiinsa yöunille.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kimber heräsi aamulla varhain huutavaan nälkään. Eihän hän ollut muistanut syödä illalla mitään, kun oli niin väsynyt matkasta. Hän marssi heti jääkaapille ja onneksi siellä oli muutakin kuin pelkkä valo. Kimber otti muroja ja maitoa ja söi hyvällä ruokahalulla annoksen loppuun.
Kimberin oli määrä aloittaa työt jo heti tänään, mutta Barnacle Bayssa olikin laiskottelupäivä ja suurinosa työpaikoista oli kiinni ja kouluista lapsilla vapaapäivä. Kimber päätti käyttää vapaapäivänsä hyödyksi ja tutustua hieman uuteen kotikaupunkiinsa. Niimpä hän lähti polkemaan kaupungin keskustaan.
Ensimmäisenä hän suunnisti kirjakauppaan, jonka edessä oli kyltti "Kaikki kirjat tänään -50%"
Kimber tutki kirjakaupan valikoimaa ja päätti ostaa pari ruoanlaittokirjaa. Kimberin kokkaustaidot, kun ei kovin hyvät olleet. Myös yksi kätevyyskirja lähti mukaan, koska näin hän säästäisi rahaa, jos jokin laite sattuisi menemään rikki ja voisi itse korjata sen kutsumatta ammattilaista avukseen.
Aivan kirjakaupan vieressä oli suuri kuntosali, jota Kimber päätti seuraavaksi mennä testaamaan. Hänhän oli joutunut 2 päivää istumaan autossa ja veneessä ja nyt Kimberille tuli suuri tarve päästä treenaamaan. Kevyt 2 tunnin juoksutreeni tekikin hyvää Kimberin keholle sekä mielialalle.
Kovan treenin jälkeen Kimber huomasi yläkerrassa saunaosaston. Kimber päätti ottaa rentouttavan mutakylvyn ja vielä pienet löylyt saunan puolella.
Kimberillä oli niin hyvä olo salilta poistuttaan, että hän ei halunnut vielä lähteä kotiin. Hän oli nähnyt kuntosalin ilmoitustaululla mainoksen kesäriehasta, joka oli tänään saapunut Barnacle Bayhin.
Niimpä hän päätti piipahtaa vielä siellä, jos vaikka tapaisi muitakin kaupungin asukkaita.
Riehapuisto oli täynnä pieniä kojuja ja muuta kesäaktiviteettia. Mutta Kimberin harmiksi riehassa ei ollut hänen ja yhden pienen pojan lisäksi juuri ketään muita.
Kimber huomasin kojun, jossa myytiin erilaisia kesäherkkuja.
- Ottaisin yhden mansikkapehmiksen.
Kimber sanoin kojun myyjälle.
- Tiedätkö muuten tuleeko tänne riehaan yleensä paljon porukkaa myöhemmin?
Hän jatkoi kysyen myyjältä.
- No yleensä on ollut enemmän ihmisiä, mutta tänään jostain syystä on kovin hiljasta. Varmaan tämä kaunis ja lämmin ilma vetää ihmisiä rannalle tai toistensa järjestämiin allasbileisiin.
Myyjä vastasi ja ojensi sitten jäätelön Kimberille.
- Okei. No kiitos jäätelöstä.
Kimber vastasi ja istahti vireisen pöydän ääreen.
"Mmm..maiskis" kuului, kun Kimber hotkaisi mansikkapehmiksensä, johon myyjä oli vielä laittanut värikkäitä strösseleitä päälle.
Kisa alkoikin melkein heti, koska muita osallistujia ei tällä kertaa ollut. Kimber oli vasta aloittanut ensimmäisen hodarinsa hotkimisen, kun hän huomasi sivusilmällä, että pikkupoika oli häntä paljon nopeampi ja oli kerinnyt syömään jo ainaki 3 hodaria lautaselta.
"Minun on kiristettää tahtia."
Kimber ajatteli itsekseen.
Hän oli kuitenkin jo niin täysi siitä jäätelöstä, että ei jaksanut millään syödä koko hodarikasaa ja niimpä pikkupoika voitti ylivoimaisesti Kimberin.
Ilta alkoi jo hämärtyä, mutta Kimber ei haluunut palata vieläkään kotiinsa. Hän huomasi vessojen vieressä suihkurusketuslaitteen ja päätti kokeilla sitä.
"Ssssss" Kuului kopista, ku Kimber oli astunut sisään. Hetkeä myöhemmin hän tuli ulos ja kauhistui.
-APUA! Sain vain toispuoleisen rusketuksen. Mikä surkea laite!
- Parempi olisi, että tämä tasaantuisi nopeasti.
Kimber raivosi rusketuslaitteelle.
- Voiko olla kauniimpaa näkymää.
- Luulenpa, että tulen olemaan hyvin onnellinen täällä.
Kimber höpisi itsekseen ja jäi ihailemaan uutta kaunista kotikaupunkiansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti